sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Viikko tiivistettynä

Musta tuntuu että tää on ollu paras viikko koko reissun aikana! Töissä sujunu tosi hyvin ja tuntuu ihanalle, että lapsetki on ilosia ku tuun aamulla luokkaan. Työntekijät eivät juurikaan ehdi leikkiä lasten kanssa ja lapset ovat ikionnellisia kun joku heitä huomioi. 
Työkavereista mulle se tärkein on Janire. Vaikka hänen englanti ei kovin hyvä ole niin ymmärrämme toisiamme uskomattoman hyvin. Janire myös keskustelee enemmän kuin muut ja osoittaa kiitollisuutensa kun autan häntä. 

Torstaina alko pitkä viikonloppu. Keskiviikkona käytiin guggenheimin museossa ja saatiin VR:n opiskelijakortilla alennusta :DD Museo on hieno rakennus mutta eipä siellä sisällä ollut mitään mielenkiintoista. Saatiin kierrokselle mukaan "puhelimet" josta sai kuunnella esittelyn jostain tietystä teoksesta. 





Torstaina tavattiin Ana ja Aitor illallisen merkeissä. He ovat olleet Suomessa vaihdossa 2013 kevään ja kesän ja ennen lähtöä Satu-ope antoi heidän puhelinnumerot, että voisimme tavata. Menimme syömään vanhaan kaupunkiin hienoon ravintolaan jossa päivän menu maksoi vain 20 euroa/henkilö. Menuun kuului alkupala, pääruoka, jälkiruoka ja viinipullo. Suomessa saat maksaa 20 euroa jo pelkästä pääruoasta. Alkusalaatti oli erittäin hyvää, pihvi oli melkein puolet koko lehmästä ja sitkeä. 





Ana ja Aitor olivat erittäin mukavia ja ihania ihmisiä. Keskusteltiin paljon heidän vaihto ajastaan Suomessa, Bilbaosta, kulttuurista ja suunniteltiin yhdessä jatkoa. Tarkoitus olisi mennä Aitorin luo yökyläilemään, Anan ja hänen isänsä kanssa veneilemään merelle ja kalastamaan ja paljon muuta. :) 

Perjantaina Ninalle nousi yllättäen kuume ja hän jäi peiton alle kotiin. Lähdimme Ellan kanssa vanhaan kaupunkiin Pintxos- kierrokselle baareihin. Pintxosit  ovat eräänlaisia "välipaloja", tapaksia. Niitä saa lähes jokaisesta baarista ja tapana on kerätä lautaselle montaa eri laatua. Oma suosikki oli pieni patonki jossa oli majoneesia ja tonnikalaa :) Pintxosit maksavat 1-2 euroa/kappale. 



Kuvassa on oma suosikkijuoma, Kalimotxo. Baskimaan suosittu sekoitus coca-colaa ja punaviiniä. Kuulostaa kamalalta mutta on niiiiiin hyvää!!


Päivä kului todella nopeasti ja välillä sai nauraa niin, että taju meinas lähteä kun henkeä ei ehtiny välis vetämään :DD Tässä suurin syy naurukohtaukselle:


Kotona vielä pelattiin hetken korttia ja Ninakin oli jo lähtenyt lentokentälle rakkaitaan vastaan. 12 jälkeen yöllä kävin vielä alakerrassa skypettämässä ja pian ella laittoi viestin, että joku mies riehuu yläkerrassa. Ella soitti jo, että nyt sukat sutien infoon ja henkilökuntaa paikalle, sillä mies potki ovia, huusi käytävässä jne. Samalla kun infon nainen käveli yläkertaan niin alakertaan tuli todella sekava mies joka käveli seiniä pitkin ja alkoi huutamaan aulassa. Mahtavaa. Nyt nainen on yläkerrassa. Mies alakerrassa. Ja minä sen kanssa. Onneksi äijä lähti ulos hyvin pian. Kun menin takaisin yläkertaan, löysin tämän sankarin loistokkaimman idean:

Lauantaina lähdettii taas Ellan kanssa seikkailemaan. Junalla muskizin kylään ja bussilla lähemmäs rantaa. 



Paluumatka kotiin ei menny ihan suunnitelmien mukaan... Hypättii vahingossa väärään bussiin ja lopuksi bussi pysähty pieneen kylään ja kuski käski kaikki ulos. Siinä sitte yritettii kuskille selittää jokunen tovi, että juna-asemalle pitäs päästä. Käytettiin karttaa, osoteltiin bussia, katottii bussiaikatauluja mutta ymmärrystä ei saatu aikaa kummankaa puolin. Ensimmäistä kertaa kunnolla hukas!! :DD Nauratti niin, että sanoin Ellalle pitäskö soittaa poikaystävälle Makelle ja Ella fiksuna tyttönä kysyy, että minkä tähäre et soita serkulles joka puhuu espanjaa?! AIVAN!! :DD Ei muutaku Viville soittoa ja pikaselitys mitä tapahtuu. Siinä ne hetken jutteli bussikuskin kans ja Vivi tiivisti mulle, että takasi samaan bussiin ja kuski sanoo koska jäätte pois nii pääsette metrolle. Tämä selvä. Lopuksi oltii jo ihan eri kaupungis ja hypättiin pois ja kiiteltiin kuskia. :)
Sitte metro. Joka asemalla jtn kuulutuksia, metro kulki normaalia hitaammin, pysähteli tunneliin ja yhdellä asemalla seiso vartin verran. Toiseen suuntaan menevät metrot täysin tukos, ihmiset ei päässy sisään eikä ulos junista ja asema täynnä ihmisiä. Ei käsitetty, että mitä täälä ny tapahtuu ja tunnin verran meni matkas joka normaalisti kestää alle puoli tuntia. Ihme kyllä, missää vaihees ei turhauttanu vaan naurettiin pääasias tälle kaikelle. :)

Illalla vaihdettiin siistimpää päälle ja lähdettiin taberna-kierrokselle. Tavattiin Nina ja hänen kihlattunsa Antti ja voi taivas miten outoa oli kuulla, että joku muukin puhuu suomea :o
Kaikki paikat alko mennä kiinni ja löydettiin isolta aukiolta baari jossa jatkettiin. Baarimikko pisti puljun kiinni ja jotenki ihmeellisesti me neljä ja kaks muuta miestä oltiin silti sisällä :D Saatiin olla baaritiskin takana ja tehä ite juomia, ja voi sitä Antin riemua ku sai oman tuoppinsa täyttää ite kaljahanalla :D kaikki tietenki ilmaseksi ja tais baarimikko iteki muutaman shotin napata..







Huikee viikko siis takana ja varmasti yli puolet jäi kertomatta! Tuntuu tosi hyvälle, kun alkaa jo sieltä täältä ymmärtää sanoja ihmisten puheesta ja oma kieli ja kommunikointi on kehittyny. Pettymyksiä on joka päivä täynnä ja niihin on alkanu tottua. Pettymykset lähinnä johtuu yhteisen kielen puuttumisesta.
Matkustelu todella helppoa ja halpaa, junamatka n. 1-2 euroa ja kaikki matkat voidaan maksaa julkisen liikenteen kortilla, jonne ladataan rahaa.

Huomenna uudella innolla töihin, enää 2 viikkoa töitä jäljellä. :) vähiin käy päivät..

-Juulia


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti