Matkalaukun sisältö löytyy toistaiseksi vielä ruutupaperilta.
Fiilikset ovat epätodelliset. Siitä hetkestä, kun lentoliput oli varattuna, tiesi, että enää tämä ei voi kaatua. Olihan sitä tietenkin innoissaan ja että vitsi mikä mahdollisuus ja kokemus. Ja mietti sitäkin, että miksi juuri minä olen niiden mahdollisuuksien äärellä.. :)
Fiilikset ovat lähipäivinä olleet kuitenkin enemmän pelokkaan jännittyneitä, kuin innostuneita. Koti-ikäväkin tuntuu tällä hetkellä olevan jo valmiiksi.
Jännittyneen pelokas matkaan valmistautuja... |
Eilen illalla tutustuin tarkemmin työpaikkani nettisivuihin. Niiden tutkiminen, ja tämän videon katselu:
Päiväkoti Leioa sai itseni taas innostuneeksi ja paljon positiivisimmille fiiliksille!! "äää pääsispä jo, tahtoo tuonne!!"
Jossain vaiheessa ajattelin, että varhaiskasvatus on viimeisin asia, jonka parissa haluan tehdä työtä. Kakkosvuoden aikana sekin on tullut harkintaani, ja jos olisin tehnyt viimeisen harjoittelun Suomessa, olisin tod.näk hakenut paikkaa päiväkodista ja tahtonut kokea senkin kentän, ennenkuin tekisi päätöstä esim. hakea opiskelemaan alaa. Nyt pääsee kuitenkin kokemaan sen, ja vielä espanialaisittain! Hyvä, ettei ole kokemusta ennestään, niin ei ole luonut minkäänlaisia mielikuvia edes. Pääsee aloittamaan päiväkotielämän ns. puhtaalta pöydältä, eikä ole mielessään verrattavaa esim. että "Suomessa asiat tehdään päiväkodissa näin.." Avoimin ja innostunein mielin! Innostuneempi fiilis tällä hetkellä on työpaikaista, kuin itse kohdemaasta, vaikka 2 syksyä Espanjaa opiskelleena ja sen kulttuurista kiinnostuneena oli Espanja selkeänä ensimmäisenä vaihtoehtona työharjoitteluun kaikista kohdemaista!
-Nina
Heissan likat, ja mukavaa reissua teille! Laittakaa pian kuvia!
VastaaPoista